Puuropata ja ompelukori

Tuli ilmeinen päivitysähky ja en enää viime vuonna jaksanut kirjoittaa sen vuoden viimeisistä käsitöistäni. Innostuimme äitini kanssa tekemään helppoja lumi-/joulupalloja. Kuvassa kolme ylintä ovat minun neulomiani. Yksi on vielä käsityökassissa kursimatta kasaan ja täyttämättä. Siinä valkoisen pörrölangan lisäksi on sinivihreitä raitoja.

Alin pallo on Äitini neuloma.

Ohje on äärimmäisen helppo. Neulotaan sopivasta langasta neliö (neuloin aina oikein, mutta esim. helmineulekin varmasti toimii tai miksei sileä neulekin), pujotellaan reunoja myöten kulmissa pyöristäen lanka, joka kiristämällä muotoutuu pallo. Ennen kuin aukon kuroo umpeen asti, pitää pallonen tietenkin täyttää. Koska emme löytäneet täytevanua, käytimme ensin vanua (esim. kasvojen puhdistukseen tarkoitettua) ja sitten tempaisin vanhan mutta pestyn tyynyn hyllystä ja aukaisin sauman -> täytteen uusiokäyttöä. Ripustuslenkiksi laitoimme ompelulankaa. Kivoja pallosia, näitä neuloi monta illassa! Ja mukava matkaneulekin, ei todellakaan tarvitse ajatella. Raidoiksi laitoimme vain ohutta lankaa, jämät erinomaisia!

Loin erimääriä silmukoita, pienimmässä pallossa on 20 s, suurimmassa 25 tai 26. Raidoitin yhden silleen, miten huvitti (esim. valkoinen lanka kulki koko ajan mukana, tai niin, että punainen yksistään). Taisin tehdä tuossa keskimmäisessä pallossa 4 valkoista kerrosta, 2 punaista, 4 valkoista jne. Puikot olivat 5 mm. Niin ja lanka on Schachenmayr smc Brazilia sekä tuntemattomia jämiä..

Haluan tämäniltaisen kuvan myötä toivottaa kaikille toivorikasta ja onnellista uutta vuotta 2012!

Nähdään taas ensi vuonna blogimaailmassa!

Neuloin taas palmikkoipon, tällä kertaa lasten Isomummolle. Se ei vain ehtinyt valmiiksi, että olisin voinut ojentaa sen saajalleen, kun poikkesimme hänen luonaan keskiviikkona, mutta voinhan minä sen postittaakin. Nyt otin langaksi Super tajmahalin (eli saman kuin Mieheni kahdessa pipossa ja appeni joululahjassa), puikoiksi 5 mm pyöröt (ja sukkapuikot kavennuksiin). Silmukoita loin 108 ja nyt piposta tuli sekä riittävän syvä että väljä. En taaskaan noudattanut ohjetta kirjaimellisesti kuten en Lapsienikaan pipoissa. 

Tässä pipo neulojansa päässä:

Korvat peittyvät mukavasti.

Palmikot.

Kulutus oli 53 g eli alun toista kerää.

Tunnisteissa on joulu, kun ajattelin tätä pipoa joululahjaksi, mutta se ei vain ehtinyt. Samaan postikuoreen ajattelin laittaa neulahuovutuksiani.

Kuten eilisessä blogikirjoituksessani mainitsin oli tarkoitukseni neuloa Anopille palmikkopipo. Pipojen välissä neuloin lapaset samaisesta kirjasta (neulo pipot, käsineet, sukat!) ja samaisesta langasta (purku-kaiketikin-7veljestä -lanka) ajatuksenani antaa lahjaksi sekä lapaset että pipo. Kiva setti keväisille hiihtohangille.. No, pipoajatus meni metsään. Toki ehkäpä ehtisin vielä yhden pipon neuloa...

Mutta takaisin asiaan. Käytin 4 mm:n sukkapuikkoja ja lankaa meni lapaspariin 69 g. Peukusta tuli mielestäni hassun paksu, mutta toisaalta ihan hyvä se on kädessä. Ohjeesta poiketen neuloin kavennukset aloitettuani alkuun joka toisen kerroksen kaventaen ja lisäksi neuloin aina ennen/jälkeen kavennusta puikolta yhden silmukan (ts. 1. ja 3. puikolla neuloin 1 s o, yvk  ja 2. ja 4. puikolla neuloin 2 o yht 1 o, kun oli 3 s jäljellä).

Apelle taas neuloin pipon viininpunaisesta Super Tajmahalista samalla ohjeella kuin Mieheni pipon. Itse asiassa neuloin Miehelleni toisenkin samanlaisen myssyn tässä välissä, isänpäiväksi jo. Kun ensimmäisen mustan pipon langankulutus oli 43 g, meni toiseen pipoon 48 g. Samoin Appeni viininpunaiseen.

Tässä pari kuvaa molemmista pipoista. Oli haastetta saada sisätiloissa, pimeän aikaan kuvia onnistumaan niin että värit olisivat sinne päinkään.

Pipo on ollut kovalla käytöllä ja kieltämättä se saisi olla vieläkin syvempi!

Kiva kolmikko.. :) Tässä värit aikalailla kohdillaan.

Joululahjapaketteihin ehtivät valmistua myös seuraavat kaksi pipoa. Itse asiassa molemmista oli alunperin tulossa pipo Anopilleni, mutta ensimmäinen (joka meni Koirafanin pakettiin) osoittautui mielestäni liian pieneksi päänympärykseltään ja jälkimmäinen taas korkeudeltaan. En ollut kirjoittanut ensimmäiseen pipoon tekemiäni  kavennusvälimuutoksia ylös.. Harmi! Mutta saipahan Herätyskellokin pipon. Lanka on uskoakseni 7veljestä. Olen sen purkanut aikanaan kirppikseltä ostamasta lasten villatakista, joka jäi meillä melko vähälle käyttölle. Takki maksoi huimat 2 euroa ja lankaa on edelleen.

Ohje on kirjasta Neulo pipot, käsineet, sukat! Klassinen palmikkopipo. Koirafanin pipoon tein tupsun, Herätyskellon pipon jätin ilman. Käytin 4 mm:n puikkoja (sukkapuikot ja 40 cm:n pyöröt ). Tytön pipoon (silmukoita 92) meni lankaa 60 g ja Pojan (silmukoita 108) 59 g.

Alla kuvia malleilla ja ilman.

Koirafani sanoi tykkäävänsä piposta hurjasti, ainoa vain, että se kuulemma kutittaa. Pitää käsitellä sitten huuhteluaineella, jospa kutitus siitä vähenisi. Samalla voisin käsitellä Pojankin pipon, ettei se vain ala kutittaa.. Hiihtokelejä odotellessa...

 Aloitin Siskolleni joululahjaksi siistit sukat (hän oli joskus nähnyt hankkimani Villit silmukat -sukkakirjan ja valitsi muutaman suosikkimallin) , mutta koska ne ovat kirjoneuletta, jota en olekaan neulonut aikoihin, tulin järkiini ja jätin ne suosiolla kesken. Eräällä lounaalla pikaruokapaikassa lueskelin kotivinkkiä (18/2011) ja  löysin siitä tupsupipokilpailun voittajat. Tykästyin kohoneulepipon malliin ja minulla kun sattuikin olemaan mustaa isoveljeä, tein Siskolleni sellaisen pipon. Tosin ilman tupsua ja virkattua kukkaa.. Lankaa kului 75 g ja käytin ohjeesta poiketen 6 mm:n puikkoja.

Pipo päässäni.

Yritys kuvata neulepintaa.

Siskoltani tuli jo kiitos piposta. :) Yllätän hänet sitten joskus myöhemmin niillä sukilla..

Kaulassani on jo keväällä (maaliskuussa muistaakseni!) neulomani baktushuivi, jonka päihin sain vasta nyt neulahuovutusinnostuksen alettua kiinnitettyä nuo sydämet, jotka jo keväällä suunnittelin laittavani siihen -toteutus vain hieman viipyi..

Alla pari kuvaa piposta ja huivista...

Ja tässä pari kuvaa baktuksestani:

Käytin tähän Novitan 7veljestä raitaa, varmaan polka tms ja 4 mm:n pyöröpuikkoja (60 cm). Mitään kulutustietoja ei ole, mutta kerästä jäi jotain jäljellekin. Niin, voisihan tämän vielä punnita, tuskin helmet ja villasydämet paljon painoa lisäävät.

*kipaisee vaa'alle*

143 g total. Levennykset tein 63 silmukkaan saakka neuloen kerroksen toisen silmukan kaksi kertaa (eli edestä ja takaa). Seuraavalla kerroksella tuli tämä takaa neulottu silmukka neuloa takareunastaan oikein. Lisäykset ja kavennukset tehtiin joka 4. krs. Ohjeen nappasin ravelrystä Strikkeliseltä. Huivi on lämmin ja helposti kaulan ympärille mukautuva ja ennen kaikkea aikasta helppo neuloa, aivotonta suorastaan, kun on aina oikein.. Käytin kerrosmerkkiä helpottaakseni lisäysten ja kavennusten mukana pysymistä. Tekisi mieleni neuloa toinenkin..

Varsinainen otsikko, mutta olkoon. Flunssaiset aivoni eivät jaksa miettiä korvaavaakaan tilalle. Perinteisesti olen myös  Koirafanin opettajaa muistanut ja onkin ollut ilo antaa pieni lahja samalle opettajalle jo 5 kertaa (jouluisin ja keväisin) ! Ideologiani on tässäkin sama kuin päiväkodin muistamisissa. Jotain hyödyllistä tai hyödynnettävää. Tällä kertaa unohdin kuvata lahjuksen ennen pussitusta, mutta sen voinee kuvitella helposti...

Pussiin pakkasin pari vuotta lahjapinossa odottaneen käsisaippuan (napin mallisen!), keltaisen tiskirätin (jompikumpi noista linkin räteistä), kaksi neulahuovutettua keltaista tähteä (kuusenkoristeiksi ajateltuja), joihin laitettu ripustulanka (puuvillalankaa) ja kolmen tähden + puuhelmen muodostaman ikkunakoristeen (vastaava kuin Herätyskellon omahoitajalle). Lisäksi me molemmat teimme opettajalle kortin, omassani kiitokset hyvästä syksystä. Tyttäreni teki kortit lisäksi liikunnan-, englannin- ja uskonnonopettajille. Tässä kuva lahjapaketista & kortista:

Paketin vieressä kiva kortti, jonka Koirafani sai luokkakaveriltaan.

Tässä kuvassa on niitä tähtiä, lisäksi tein vielä noita 6-sakaraisia pienempinä ja ikkunakoristeessa taisi olla yksi kuusisakarainen tähti joka kokoa. Toki kuvassa on muitakin neulahuovutuksiani.. ;)

Näihin huovutuksiin tulee himo.. Vielä yksi ja vielä! Harmi, kun tummanvihreä loppui, olisin mielelläni tehnyt lisää kuusia! Yksi taisi mennä naapuriin sydämen, tähden ja piparin kera kuuseen (tai miksei ikkunaan) ripustettaviksi.

Tästä valikoimasta lähti siis ruskea pipari kuusenkoristeeksi naapuriin.

Käytän siis pipari- ja lasten muovailuvahamuotteja tässä apuna. Koirafanikin kokeili, mutta saa hieman harjoitella neulalla tökkimisen pitkäpinnaisuutta (valmista tuli yleensä liian nopeasti ja teos jäi hieman irtonaiseksi tai höttöiseksi). 

Joitain aion vielä pakata lahjoiksi mukaan, kun lähdemme Itä-Suomeen. (Olemme varmaan reissussa, kun tämä ilmestyy, kun ajastan näitä nyt kirjoitusinnon saatuani useamman putkeen.)

Laitellaanpa tänne vielä nämä kaksi ompelusta, jotka ovat jääneet laiskan bloggaamisen vuoksi esittelemättä. Eli ensin aikaisemmin syksyllä valmistunut hyvinkin A-linjainen ja lyhythihainen puuvillapaita työelämään. Tämän aloitin Kansalaisopiston ompelussa jo kevätkaudella, jolloin kävin ostamassa kasan kankaita Eurokankaan muuttoloppuunmyynnistä. Se vain jäi kesken koko kesän ajaksi, mutta viimein syksyllä tsemppasin ja tässä se nyt on (ja jo käytettykin muutaman kerran).

Tyylikkäästi roikkumassa..

Tähän oli ajatus tehdä useita erivärisiä taskuja aikaisemmin ompelemistani tunikoista jääneistä tilkuista (Marimekon takkimekon tyyliin), mutta koska olin jo turannut aikaa tämän kanssa liiaksi, jätin taskut pois.. Kaava on opettajan kanssa muokattu, joku tavallinen naisten paitapuseron kaava alunperin.. Napit muuten olen ostanut Tikkakoskelta sellaisesta kyläkaupasta, jossa myydään vähän kaikenlaista, vaatteista leluihin, haloista kynttilöihin ja poistona noita nappeja. Ostinkin erilaisia nappeja todella runsaasti ja edullisesti. Myöhemmin harmittelin, että en ostanut muitakin, joita katselin "sillä silmällä".

Toisena ja viimeisenä esittelen Herätyskellolle ompelemani verkkarit -tuolloin erittäin akuuttiin housupulaan. Löysin kaapeistani vielä punaista verkkarikangasta (ostettu vuosia sitten Joensuusta erään paikallisen urheiluvaatevalmistajan kangastyhjennysmyynneistä), josta riitti yksiin 98/104 cm:n housuihin. (Toisethan ompelin sinisestä, jotka eivät väärän värin takia kelvanneetkaan.) Näistä tuli juuri sopivat!

Tyylikkäästi vuodesohvalla kuvattuina.

Löysinhän vielä kuvan ne poikasen jalassakin. :)

Harmittaa vain hieman tuo vyötärön ompelu. Kansalaisopiston kone ei tehnyt kovin nättiä jälkeä (olin eri ryhmässä kuin yleensä ja koneet erilaisen, niin en osannut säätää sitä + opettaja oli silloin toisen ohjauksessa kiinni), mutta onneksi se ruma ommel jää yleensä paidan alle piiloon.. Nyt on tuolla ompeluhuoneessa odottamassa punainen collegekangas (ostin Pieksämäeltä varta vasten viimeisellä lähijaksolla, siellä kangaskauppa on kävelymatkan päässä asunnolta) ja runsaasti uutta resoriakin. Sitähän etsin viimeiselle ompelukerralle kissojen ja koirien kanssa, mutta niin olin hyvin kätkenyt, etten löytänyt ennen kuin joulusiivouksessani. :) Tosin nyt on kivemmat värit tuolla.

Olen sitä mieltä, että päiväkodin hoitajat saavat ihan liian vähän kiitosta raskaasta työstään ja haluan muistaa heitä edes jouluisin (ja keväisin). Mielelläni annan lahjaksi jotain sellaista, mistä on hyötyä ja jonka olen itse tehnyt tai joku muu käsityöläinen on sen askarrellut. Tai sitten se on jokin kulutushyödyke (ettei jää nurkkiin pyörimään, jos ei tykkääkään).

Herätyskellon omahoitajalle kasasimme pojan kanssa yhteistyössä paketin, jossa oli itse neulomani tiskirätti, neulahuovutettu rintakoru ja samoin neulahuovutettu ikkunakoriste sekä suklaata sopivasti. Toiset kaksi työntekijää (lastenhoitaja ja lastentarhanopettaja) saivat huovutetut rintakorut sekä suklaata. Oheen sitten vielä itse askartelemani joulukortit kiitoksineen -Herätyskello askarteli myös itse omahoitajalleen kortin.

Tässä lahjat (paitsi suklaat). Sydänrimpsu on siis ikkunakoriste. Huovutuksissa on käytetty muutamaa eri punaisen sävyä, joten kuvassa näkyvät värierot ovat todellisia. Omahoitaja sai myös punaisen rintakorun sekä puna-vaaleanpunaisen tiskirätin. Opettajalle tuli tuo beige kukka ja toiselle hoitajalle violetti. Taakse on siis käsin ommeltu "kultaiset" hakaneulat.

Pakkaukset näyttivät tämmöisiltä valmiina. Poika valitsi pusseihin tarrat, että osasi sitten itse jakaa päiväkodilla pussit oikein.

Hoitajien kortit. Ensimmäinen on omahoitajalle, toinen toiselle hoitajalle ja kolmas opettajalle.

Omahoitaja jäi joululta kolmen viikon lomalle, joten varsinaiset kommentit lahjasta kuulemme häneltä tammikuun puolivälissä. Toinen hoitaja tykkäsi ja kiitteli. Opettajaa en nähnyt ennen pk:sta lomalle jäämistamme.

JK. Kuulin äskettäin, että LTOt haluavat, että heidän ammattinimikkeensä kirjoitettaisiin nyttemmin lastentarhan opettaja eli sanat erikseen korostaen sitä, että he ovat myös opettajia. Minä en vain osaa noin vain muuttaa kirjoitustapaa..

Jouluksi ehdin neuloa ja ommella muutamia lahjoja. Siskoni pojille meni pakettiin toiset tuoreet verkkarit ja toiset vuosi sitten ompelemani, mutta jotka eivät soveltuneet omalle pojalleni ollenkaan. Tarinaan liittyy vielä sellainen yksityiskohta, että nämä uudetkin verkkarit tein alunperin Herätyskellolle, mutta koska hänen suosikkivärinsä on punainen, eivät nämä kelvanneet. En ollut ehtinyt tehdä niitä valmiiksi (lahkeensuiden resorit puuttuivat), joten ompelin lahkeeseen vielä merkin ja sopivat resorit (resorikankaan ostin opiskelukaupungistani, sillä oma varastoni oli mystisessä piilopaikassa, sittemmin joulusiivouksen aikana löytyneet).

Vasemmanpuoleiset housut ovat veluurista ja viime vuonna ompelemani. Lisäsin niihinkin lahkeeseen merkin (Niiskuneiti) ja oikealla uudet housut (lahkeessa norsun kuva).

Kuva ilman salamaa. Hassut värit. :)

Housujen sopivuudesta en ole saanut vielä kommenttia.

Tämä pipo on hautautunut arkistojen syövereihin ja jäänyt aikanaan esittelemättä. Neuloin sen kavennukset kahteen kertaan sillä ensimmäisellä kerralla pipo jäi liian matalaksi suojatakseen korvia auringolta. Välillä Herätyskellon pää sitten taisi kasvaa lisää, sillä uudessakaan versiossa korkeutta ei ollut niin paljon kuin kuvittelin.. Mutta pipo tuli käyttöön, kuten alta näkee. Lisäksi olin välillä unohtanut, miten tein ekan kerran kavennukset ja ne eivät onnistuneetkaan niin hyvin toisella kertaa..

Tässä pipo herätyskellon päässä hieman viileämpänä päivänä eli kypärämyssyn  (joka myös allekirjoittaneen tekemä) kanssa.

Lankana sama puuvillalanka, jolla olen neulonut aikaisemmin pari tiskirättiä. Siis Mark&Kattens Avanti Cotton. Käytössä 4 mm:n sekä pyöröt (40 cm:n) että sukkapuikot.. Kulutus.. öö... on se jossain ylhäällä.. Taidan nopeammin selvittää sen uudelleenpunnituksella.  Eli pipo painaa 45 g. Malli omaa ideointia.

Muoks. Löysin speksejä, luotu 100 s ja tosiaan tuolloinkin paino ollut sama 45 g. ;) (alkuperäisessä matalammassa 37 g)

 Toivottavasti kaikilla on meneillään rauhallinen, rentouttava ja niin toivoville käsityörikas joulu!

Mieheni askartelema joulun tähti.

Kävin heinäkuussa  perheeni kanssa laivareissulla Helsinki-Tukholma-Tallinna-Helsinki ja Tallinnassa poikkesin Karnaluksiin. Kommelluksitta reissu ei sujunut, olin unohtanut ottaa käteistä mukaan ja jouduin juoksemaan paikalliselle automaatille sitä nostamaan.. No, mutta kivoja lankoja ja muitas juttuja sain kuitenkin!

Eli alla hankintani..

Tässä Super Tajmahal -lankaa, jota piti olla 6 kerää, mutta vahingossa olin napannut toisen viininpunaisen väärää lankaa (oli siis ihan identtinen kerä, mutta ei vaan samaa lankaa..). kaksi mustaa kerää jo neulottu pipoiksi ja viininpunaisestakin tuli sitten samanlainen pipo.

Tässä mm. Austermannin Bambou softia, ostin säästöpaketin. Mietin vielä, mitä siitä neuloisin. Ehdotuksia saa laittaa. Lankaa on siis 500 g.

Lisäksi kuvassa näkyvät muutamat silityskuvat, hakaneulat ja bambuiset neulepuikot (3.5 ja 3.75 mm). Kahdet pyöräpuikotkin (pituus 40 cm, olisko paksuudeltaan olleet 3 ja 4 mm) ostin, mutta annoin ne äidilleni lahjaksi. 

Lähikuvaa...

Lähikuvaa mm. merkeistä. Näitä en ole vielä sijoittanut mihinkään, mutta aika tavaran kaupitsee! Itse asiassa olis tuolla pojan housut just valmistumassa...

Yllätyksekseni Novitan langat olivat vain pikkuisen halvempia tuolla, en nähnyt järkeväksi kuljettaa meren yli sitä lankaa, mitä täältä saa marketeista. Kauppa on valtava ja siellä on vaikka mitä tarjolla.. Jälkikäteen pohti, että sitä ja tätä olisi vielä kannattanut... No, jää mahdolliseen seuraavaan matkaan sitten ostettavaa. Tai olisiko se seuraava ostospaikka kangaskauppa?

 Kaikkia tuomisiani en kuitenkaan ostanut Karnaluksista. Alla olevat langat ostin pikkukaupasta:

Nämä Vironvillat sain muistaakseni 4 eurolla, koska siinä kaupassa oli alennusmyynti langoissa... Arvatkaa harmittaako, etten ostanut paria muutakin vyhtiä...? 

Mukavia muistoja muutenkin tuli mieleeni.. Matka oli onnistunut Tallinnan migreenistä huolimatta!

Joskus syksyllä neuloin tämmöisen graafisen tiskirätin Siskolleni synttärilahjaksi.

Tuntematon musta puuvillalanka ja valkoinen Novita Tennessee, 22 g.

Puikot kai 3 mm tai sitten ei. :)

Tässä rykelmä jo kesällä neulottuja tiskirättejä:

Kaksiväriset Veera-puuvillalangasta, kulutus merkattu ylös vain tuosta alimmasta 14 g. Puikot kai 3 mm.

Kolmiväriseen käytetty paksun puuvillalangan loput (Järbo Garn soft cotton: lime, oranssi ja turkoosi).

Tässä muistaakseni 5 mm:n puikot.

Yksi bambupuuvillainen tiskirätti on myös pinossa, mutten ole kai kuvannut. Sama malli, väri vihertävä. Ohje Tintiltä. Näissä olen vaihdellut aloitussilmukkamäärää jonkun verran. Järbossa 15, muissa 20, näin muistelen. Hauskoja ovat ja nopeita neuloa. Sekä hyödyllisiä!

 Tein Miehelleni pipon hänen valitsemansa mallin mukaan. Malli löytyi Ravelrystä, mutta sieltä oli kivasti linkki ohjeen tekijän eli Stephanien blogiin.

Lankana Virosta ostettu Super Tajmahal (merino superfine+kashmir), jonka kulutus oli 43 g. Puikkoina 5 mm pyörö- (40 cm) ja sukkapuikot. Pitää tehdä toinen, joka yltää paremmin korville. Tämä matala malli oli kuitenkin toive, mutta Mieskin hoksasi, ettei oikein talvea tällä pärjää.

Kävimme Vanhankaupunginkoskella lippoamassa eräänä viikonloppuna.

Langat ja puikot ovat mukana täällä.. Saiskohan jotain aikaiseksi isänpäiväksi jo?