Eli tästä se lähti, bloggaus. En liene outo lintu, mutta oudolta se tuntuu.. Olen tässä kevään ja kesän mittaan jäänyt koukkuun muutamien blogien lukemiseen ja sitä kautta alkoi oman blogin perustaminenkin kiinnostaa. Saa nyt nähdä, miten akan käy.

Tänään heräsin viideltä. En vapaaehtoisesti, perheen nuorin eli Herätyskellomme päätti, että nyt olis aamu. Niin ja tarttis ruokaa (=TM). Varttia vailla kuusi luovutin, kun päällä mönkivä ja huutava Herätyskello alkoi jo enemmän kuin hieman häiritä lepoani. Maitoa herra Kello sai kuudelta. Joku roti sentään..

Olen niitä ihmisiä, jotka tarvitsisivat unta vähintään 8 tuntia yössä, mieluummin 9. Äitiys ei ole oikein tehnyt hyvää uneni määrälle, mutta en valita. Paitsi toisinaan. Ehkä tänään osaan sitten ottaa päiväunet, jos muuten siihen tulee mahdollisuus. Ja sitten jos en nuku päiväunia, menen ajoissa nukkumaan. Ihan varmasti.