Olen joskus antanut hyvälle Ystävälleni tiskirätin "tuparilahjana", ja se poiki lisätilauksen neulotuista tiskiräteistä. Niistä sain sitten palkkioksi kirjan, Ystäväni on nimittäin kielenkääntäjä ja hän lähetti minulle erään käännöksensä vaihdokkina. Minä pieni kirjatoukka ilahduin siitä suuresti.

Viime vuonna Ystäväni kysyi minulta jälleen vastaavaa, että neuloisinko hänelle jonkin sortin "kirjallista" korvausta vastaan villasukat. Tottahan toki. Langan paksuuden, sukan varren pituuden ja jalan koon selvittyä sain itse valita värit. Pääväriksi valitsin ruskean, johon yhdistin prteää oranssia, raikasta valkoista ja sähäkkyyttä tuomaan violettia. Vaihdossa sain Muistikirjan. Minä lähetin hänelle nämä:











Lankana Gjestal Maija.
Silmukoita 56.
Puikot 3 ja 3.5 mm.
Kulutus 96g (varmaan pääteltävien langanpäiden vuoksi noinkin paljon).
Jalkapöydälle neuloin joustinneuletta.
Kantapää on ranskalainen.
Tuloksena onnellinen Ystävä.
 
Myöhemmin mietin, että eihän ne yhdet sukat mihinkään riitä, kun tarttee niitä pestäkin ja kohta on kevätkin ja väritys noissa sukissa on aika tumma. Niinpä kaivoin sukkalankojani ja valitsin Novitan Nalle Kukkakedon puikoille ja  pistin suihkien. Valmistui sukkapari numero kaksi ja tältä ne näyttivät:
 

Siitä huolimatta, että mätsäsin langanaloituskohdan, ei raidoitus täsmännyt loppuun saakka.
Jossain välissä lankaa oli siis paksumpi (tai pari ohuempaa) raita (a), joka sotki raidoituksen.



Aikalailla samat speksit kuin ensimmäisessäkin parissa lankaa lukuunottamatta, ja kulutus oli nyt vain 84 g.
Tuloksena tässäkin tapauksessa iloinen Ystävä!
 
Minulle olisi tulossa sitten Tulppaanimurhat joskus lähiaikoina (ellei ole jo tullutkin, kun tämä kirjoitus on naputeltu pääsiäisen pyhinä). Oi, onnea!