Sain tuossa muutamia päiviä sitten valmiiksi tunikan itselleni. Jostain kangaskaapin kätköistä löysin äidin minulle lahjoittamaa puuvillakangasta ja siitä ompelin SK:n numeron 8/2007 kaavoilla kyseisen vaatekappaleen. Ideanhan nappasin tietty TiiQ:n blogista, hän ompeli tällä mallilla useamman tunikan keväällä...

 

Tunika on kuvattu näin tylsästi henkarissa roikkumassa. Koetan perustella sitä salamattomalla kameralla ja päivien lyhyydellä sekä pimeydellä.

 

Lähikuva mielenkiintoisista teksteistä ja kuvioista. :)

 

Tämän valmistuttua ja sittemmin jo uuden ompeluprojektin aloitettuani löysin sen kankaan, mitä olin alun perin tähän malliin ajatellut. Hääpukuni on tehty paksummasta raakasilkistä ja sitä minulla on vielä jonkun verran jäljellä... Yhteen palaan tein koevärjäyksen silloin aikanaan ja ajattelin jo tuolloin, että siitä tulisi kiva tunika! Jospa ensi vuonna siitä kankaasta sitten.

 

Ja loppuun vielä mukava uutinen. Lääkäri säikäytti minut soittamalla eilen viiden aikoihin. Hän kun oli tulokset luvannut vasta joulukuun alkuun ja sanoi soittavansa reissultaan vain jos näytteessä on jotain häikkää! Hui! No, kyseinen patti  rinnassani on hyvänlaatuinen rintarauhasen kovettuma. Eli ei mitään hätää. Syytä siihen, miksi rauhanen joskus kovettuu ei hänkään osannut sanoa. Mutta tämä kokemus opetti ainakin minua tutkimaan rintani säännöllisesti jatkossa. Tähän mennessä se on nyt ollut sellaista kerran vuodessa... Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!