Lapsuudesta on jäänyt mieleen se, että mummini (äidinäiti) teki parhaan pannarin. Ruppanaksi taisi mummi sitä kutsua. Oma äitini taas paistoi parhaat letut. Niin ja mummin tiikerikakku oli jotain aivan uskomattoman herkullista..

Isänäidin eli mummun ruuista en muista erikoisemmin mitään, hyviä varmasti kaikki, mutta hän opetti minut kahvin juojaksi. Siellä -Kemin pohjoispuolella- myös kesäisin söin päivät pitkät kasvihuonekurkkua.