Vuosi sitten pakkasimme hiki hatussa, paniikissa suorastaan tavaroitamme kasseihin, matkalaukkuihin ja "poisvietäviksi". Olimme palaamassa Marylandista Suomeen, 1½ vuoden oleskelun jälkeen. Joo, tavaraa oli pikkaisen.. Kolme kertaa kävimme ostamassa uuden laukunkin Targetista.. Tässä todistusaineistoa:

1944276.jpg

Nämä kuvat on otettu noin 12.30 päivällä ja lento lähti kyseisenä iltana yhdeksältä (yölento siis).

1944280.jpg

Ei pientä epätoivoa parempaa kannustinta!

1944287.jpg

Pieni nukahti pakkaustouhuissa kesken kaiken! Ja nuo mustat isot on niitä Targetin laukkuja. Niihin sopi muuten älyttömästi tavaraa, muttei silti kaikki..:

1944272.jpg

Sama läheltä. Tulee mieleen, että on hiukan oksennustautia liikkellä, mutta ei kuitenkaan. Ämpäri on kiva leikkikalu.
1944264.jpg

Soitin sitten Kaarinalle, että haluisko pojat tulla Emmalle seuraksi ja aikuiset meille avuksi. Ihanat ihmiset tulivat ja pelastivat meidät katastrofilta. Paljon hyvää tavaraa meni muuten roskahuoneeseen, toivottavasti sieltä joku ne haki (soitin eräälle naapurille), mutta onneksi Kaarinan perhekin otti paljon.

Mika ja Miska auttoivat meitä lentokentälle asti, Sieltä tuli muistoksi parkkisakko, kalleimmat bensat ikinä USA:n aikana, tunnin tsekkaus ja melkein lennolta myöhästyminen. Mies ajoi lentokenttäbussilla (autovuokraamolta lentokentälle tullessaan) kaksi kiekkoa, kun ei ollut oikein hereillä ekalla ajolla eikä siksi jäänyt oikealla pysäkillä pois. Kahdesta minuutista oli kiinni ehtiminen. Siis jos olisi tullut 2 min myöhemmin, ei häntä olisi enää otettu lennolle mukaan.. Täpäräksi meni!

Lentoshow jatkui kun Isossa-Britanniassa piti käydä "tsekkautumassa" Helsingin lennolle. Baltimoren kentän tietokoneissa oli joku ongelma ja he eivät saaneet buukattua meitä Suomeen asti.. Niin ja saimmehan me kuluttaa aikaa niissä turvatarkastusjonoissakin kiitettävästi vaikka kaksi lapsukaista mukana olikin.

Suomen päässä meidät lukittiin lentokoneen poistumisputkeen, emme siis enää päässeet lentokentän tiloihin. Kaiken kruunuksi meiltä jäi yksi laukku taksiin ja kyseinen laukku sisälsi meidän kaikkien passit ja paljon muuta tärkeää paperitavaraa. Oli miula aikaeroväsymyksessä hoippuvalla ihmetteleminen, miksi Pasilan poliisi miule soitti! Mutta loppu hyvin kaikki hyvin.

Monta sellaista asiaa jäi Marylandiin, jotka olisi ollut kiva tuoda mukana Suomeen. Monta paikkaa jäi vierailematta ja monta ruokalajia testaamatta. Kyllä meillä on aihetta mennä vielä sinne käymään, vaikka vain Washington D.C:n museoihin viikoksi..