Kävin tänään kuopuksen kanssa retkellä Pikku-Kilissä. Retken järjestävä taho oli seurakunta. Lähtö oli klo 9 ja paluu hieman vailla kaksi iltapäivällä.

Matka bussissa sujui erinomaisesti, koska Herätyskello suorastaan rakastaa bussimatkailua! Matkanjohtaja oli myös ottanut mukaansa Late Lammas DVD:n, joten kun liikennevirta hiljeni (lue: vastaan ei enää tullut jatkuvasti rekkoja, busseja tai pakettiautoja), katseli poika mielellään myös kyseistä ohjelmaa.

Varsinainen kausi ei ole vielä kyseisessä paikassa alkanut ja se hieman näkyi. Opasteet olivat hyvin puutteelliset (nimim. yksityispihaan eksynyt...), karttoja ei ollut jaossa ollenkaan (liekö muulloinkaan?) ja moni eläin oli vielä talvimajapaikassaan tai muuten eri aitauksessa kuin yleensä. Näistä harmeista tai hidasteista huolimatta kiertely farmilla oli hauskaa, poika nautti täysin siemauksin erilaisten eläinten katselusta ja muutenkin ulkoilusta! Näimme mm. lampaita, hevosia, alpakoita, joutsenia, sian, riikinkukkoja, turkinkyyhkyjä, jotain erikoisempia kyyhkyjä, lapinlehmiä, kaneja ja koiria. Tunnin kiertelyn jälkeen suuntasimme jo kodalle nakin paistoon ja sämpylän syöntiin! Aah ihanaa, että älysin ottaa omat kahvit mukaan...

Ruoka maittoi oikein hyvin molemmille ja jaksoimme vielä sen vajaan tunnin kierrellä katselemassa laamoja, aaseja, muuleja ja vuohipukkeja. Puoli yksi piti bussin lähteä takaisin päin, mutta meidän poju teki vielä juuri ennen lähtöä kakat, joten vaipanvaihto myöhästytti meitä huimat 3..4 minuuttia. Onneksi olin kuitenkin menossa bussin suuntaan hyvissä ajoin!

Odotuksistani huolimatta Herätyskello ei nukahtanut bussiin eikä autoon vaan sinnitteli valveilla, vielä vaunulenkilläkin kotona koitti pysyä hereillä, mutta viimein nukahti. Sittenpä olisi uni maittanutkin ties miten kauan, mutta nostin pojan reilun kahden tunnin nukkumisen jälkeen sisälle heräilemään.

Tuonne kyllä haluaisin vielä mennä tyttärenkin kanssa, ehkä kesäkuussa? Jos Herätyskello olisi vaikka mummilassa sen aikaa... Tai sitten otettais mummi mukaan. Joka tapauksessa siellä olisi hyvä olla "koko päivä", sillä tuommoinen 2½h on syönnin kanssa aivan liian lyhyt aika. Tuli vähän hätä kävellä ympäriinsä... ja kun "eksyinkin" ilman aluekarttaa (itse asiassa piha, jonne saavuin on entisten Pikku-Kilin omistajien kotipiha. Sinne vei samanlainen reitti kun mitä pitkin alueella muutenkin liikuttiin. Missään ei mitään varoituksia, kieltoja tai esteitä!). Sääkin helli! Piti olla koleaa ja sateista, mutta aurinko vaan paistoi täydeltä terältä eikä edes tuullut. Tuli jopa hiki, kun olin varautunut sadesäähän välihousuissa ja sadetta vähän kestävässä asussani..

Ja kuviakin tuli otettua reilusti, laittelen joku toinen kerta, jos muistan...