Tänään tunsin ylpeyttä. Tyttäreni toi esikoulusta kotiin hopeamitalin. Heillä oli perjantaina yleisurheilukilpailut, joita olin Herätyskellon kanssa katsomassa, ja tartuin itsekin palloihin (pallotytön ominaisuudessa) sekä mittanauhaan pituuspaikalla. Lajit siis pallonheitto, 60m juoksu ja pituushyppy. Koirafanimme teki kaiken hymy huulillaan, iloisena erilaisesta päivästä ja ehkä perheen läsnäolostakin. Hänellä ei ollut onnistumisen paineita ja mikä tulos! Pienimpien joukosta toiseksi paras tytöistä luokallaan. Kyllä tää äiti nyt hehkuu täällä!