...koko päiväksi.
Muistaakohan 'kukaan' (muu) tuota laulua? Sitä hoilattiin joskus ala-asteikäisinä... Muutamia vuosia sitten siis.

Tarkoitus oli tosiaan mennä Espanjan loman päätteeksi yhden levätyn yön jälkeen, jos nyt ei koko päiväksi, niin ainakin 3-4 tunniksi Korkeasaareen. Ja kuinkas sitten kävikään? Ei ihan kuin suunnittelimme. Huristimme paikallisjunalla päärautatieasemalle ja veimme matkatavaramme säilytykseen. Sitten ostimme kaukaa viisaasti junaliput valmiiksi klo neljän junaan. Nooh... Kello alkoi olla jo sen verran, että tuumasimme fiksuimmaksi syödä lounaan jo Helsingissä. Mäkkäri ei sitten ollutkaan mikään pikaruokapaikka, joten aikataulu venyi vain. Mentiin metrolla Herttoniemeen, josta lähti ns. Zoolinjan bussi puolen tunnin välein Korkeasaareen. Herttoniemessä huomasimme missanneemme klo 12.32 bussin 4:llä minuutilla. Kello tuli 13.02, eikä ko. vuoron bussia näy. Eikä se tullut ollenkaan vaan jostain syystä tuo vuoro jäi välistä ja odotettuamme suunnilleen 56 min puoli kahden bussi sitten suvaitsi saapua. Tämähän tarkoitti sitä, että Korkeasaaren visiitistä tulee lyhyt, ettemme vain missaa junaamme, kun kerran yhteydet eivät olleet aina kovin sujuvia.

Kartta kouraan ja tutkimaan, missä kierretään, kun aikaa on vähän. Se reilu 50 min käytettiin Kissaeläinten puolella ja onneksi sentään näimme mm. tiikerin, leijonia ja lumileopardeja, ettei mennyt ihan hukkaan koko käynti. Mutta vaikka lähdimme mielestäni ajoissa kävelemään takaisin kävi siinä niin, että myöhästyimme harmillisesti kahdella minuutilla klo 14.45 bussista. Mikä avuksi? Ei uskalla luottaa siihen, että puolen tunnin kuluttua tulevalla (+ metro) ehtisi varmasti hakemaan laukkuja säilytyksestä sekä ajoissa junaan. Ongelmanratkaisu: soita taksi. Näin teimme. Olipa halpaa käydä Korkeasaaressa 50 minuuttia.

Ehdimme kyllä junaan ja sillä sitten kotiinkin. Ne on sitten eri reissuja ne, joilla ehditään Korkeasaareen koko päiväksi...
*syvä huokaus*