Yllättävän helposti. Ja sattuikin aika vähän. Huomenna sattuu varmasti enemmän. Puikosta tuli käyrä ja polveen pieni reikä. Tässä siitä polvesta, puikosta ja jälkihoidosta kuva:

2189022.jpg
(Tuo mustelma on vanha, tuli pikkujouluissa kun kävin avantouinnilla ja polvi kolahti ylösnoustessa jään reunaan.)

Ja kuinkas näin sitten kävikään? Mielipaikkani on neuloa kulmasohvamme kulmassa. Lyhyessä päässä on sopivasti tilaa langoille ja muulle asiaan kuuluvalle sälälle. Tänään aamulla istuin siinä taas ja olin tyttären sukkaa neulomassa kantapäätä eli minulla oli yksi turha puikko venttailemassa kiilakavennuksia. Neiti heräsi ja tuli viereen. Ja tarvitsi tietenkin jotain, mihin hän ei yltänyt, joten miun oli noustava. Olin jostain oudosta syystä johtuen iskenyt sen ylimääräisen puikon pystyyn lankakerään siihen äärelle.

Takaisin tullessani paikkani oli vallattu -kuinkas muuten ja vinkkaukseni saivat Koirafanin siirtymään pikkuisen. Ilmeisesti mm. tästä (valloitus)syystä yritin käydä istumaan liian oikealle, tyylilleni uskollisena polvi edellä tarkoituksena kiepahtaa jalan päälle. Yritys loppui kuin seinään tajutessani polvestani töröttävän käyristyneen 3mm:n sukkapuikon! Krääh! Nykäisin sen irti, peitin polven kädelläni (ei vieläkään kipua) ja käskin neitiä isäänsä paikalle hakemaan. Tajusin heti, että tarvitsen kylmää ehkäistäkseni pahemmat vammat ja kahvikuppi toisessa kädessä ja toinen polven päällä en uskonut pakastimelle selviäväni..

Ibumaxia on nyt mennyt pari..kolme kappaletta (á 400mg). Huominen jännittää. Että kaikenlaista. Sukkaa olen silti neulonut, kohta lienee kärkikavennusten aika. Siitä toisessa jutussa..