Hups! Aika julistaa arvonta-aika päättyneeksi! Kah, mut mikäs päivä ehdin sit arpoa ja... No, hitaasti hyvää tulee. :D Aion nääs valmistella jotain persoonallista pakettia vasta sen mukaan, kenelle voitto lankesi! Kiitos osallistujille! Jännitetään sit yhdessä kuka ja mitä.

Kuukausi ehti lipsahtaa vaihtumaan, vaikka suunnittelin joskus mielessäni, että tuo heinäkuun loppu olis ollut hyvä päivä. Meillä on ollut paljon vieraita käymässä ja tohinaa sen osalta. Kannettiin isot kasat pahvilaatikoita ihan vain pinoon vierashuoneen seinää vasten. Juu, ei ole kestävä ratkaisu ja tällä hetkellä osa niistä estää edelleen ompelukoneiden käytön. Harmittava juttu, kun ommeltavaa olisi jo kovasti. Herra Herätyskellon ostotaskuvaipat ovat osoittautuneet nyt reisikuminauhojensa osalta kestämättömiksi ja useammasta ne ovat löpsähtäneet kerta kaikkiaan. Pitäisi siis saada ratkoja käsiin ja tehtyä uden kumpparin puikkaus sinne kujaan. Lisäksi neitin samettitakki on yhä edelleen kappaleina ja koulu alkaa 11.8.

Mutta muutamia mukavia kuvia retkeltämme tähän.

Herätyskello mustikoita poimimassa.

Missäs ne parhaat marjat ovatkaan...

Tuolla kai se hyvä näköalapaikka on.

Läksimme Valkjärven kierrolle tai siis sen osalle opaskirjasen mukaan. Siinä luki, että kyseisessä paikassa on Pirunkellari ja Hyypiänmäki, jolta upeat maisemat juu. No, ajeltiin tuonne kunnes vastaan tulikin kyltti yksityistie. No, hups, auto ympäri ja kauemmas mäelle parkkiin. Ei oltu ehditty kovin kauas autolta, kun mäkeä nousee mies, joka kertoo meille, että tämä on yksityisalue ja pysäköinti, yksityisautoilu yms on täällä kielletty. No ohhoh... Esitin vähän hölmöläistä, mutta tietenkin sitten lähdimme pois. Lapset ehtivät kerätä kourallisen mustikoita, jotka poika söi. Tokihan tuolla saa kävellä maastossa, jokamiehenoikeudella, mut lasten kanssa sinne olis aika matka tarpoa..

Suunnattiin sitten toisaalle. Kun oli eväätkin tehty ja kaikki. Mutta kas, sinnekään ei saanut autoilla, huomasimme yksityistie kyltin nyt heti kättelyssä. Eikun taas auto ympäri ja nyt menimme uimarannalle, josta kukaan ei voinut tulla pois ajamaan!

Tuonne mennään, laiturille!

Kiire jo on!

Jaaha, onkos uiminen kielletty? Ei onneksi.

Onpas täällä paljon veneitä uimarannaksi!

Varoitus! Kuvat tästä eteen päin ovat ensin hyvin kasvivoittoisia ja sitten erittäin perhe-/lapsikeskeisiä ja pari sorsakuvaa jossain välissä.

Tässä koetettiin nostaa hauki ylös, mutta juuri ratkaisevalla hetkellä koukku irtosikin ja peto karkasi.

Retki oli alun turhia koukkauksia lukuunottamatta oikein hyvä. Evässämpylät maittoivat laiturilla mehun kera oikein hyvin. Muuta porukkaa oli hyvin vähän; naapurilaiturilla myös kalasteleva  lapsikaksikko isänsä kanssa ja hieman myöhemmin mummon kanssa haaveilemaan saapunut poikaviikarikaksikko, joita hauennostoyrityksemme kiinnosti kovasti. Karannut kala ei haitannut loppujen lopuksi, kun se ei kuitenkaan ollut kovin iso.

No, ei kesää ilman haavereita. Kavereitten ilmaannuttua muuttoliikkeen myötävaikutuksella pihapiiriin, alkoi lapsen koipiin ja milloin minnekin ilmaantua naarmuja ja kolhuja ja haavoja..

Tässä aika iso sellainen, kunnon verinaarmu, hiekkoineen päivineen.. Onneksi paranee nopeasti.