Koirafani on siis opetellut em. kielitemppuja. Hänellä oli syntyessään liian tiukka kielijänne, joka vuosi sitten leikattiin ihan keskussairaalassa, koska se oli niin laajasti kiinni kielessä. Siitä alkoi treenaus ja esikoulun alettua säännöllinen R-harjoittelu.

Alkuun tosiaan neitokainen oppi tekemään kielellään sikarin, paksun pötkelön. Pitkään harjoiteltuaan, ehkä viime kuussa, suusta putkahti yhtäkkiä kuppi. Ja tänään: kunnollinen kouru! Juuri se, minkä kuulemma geenit määrittelevät, sen jonka joko osaa tai ei. Nyt voi miettiä, onko se vain sit opeteltu, vai eikö sitä pysty opettelemaan, jos ei ole geeniäkään? Perheessämme vanhemmilla geenit sen osalta menevät puoliksi, toinen osaa ja toinen ei.

Nyt sitten odotellaan miten R-harjoittelu etenee. Tämä vanhempi tunnustaa välillä unohtavansa treenit tyystin. Mutta lapsi oppinee, kun äitinsä ja isänsäkin oppivat.