Hjoo, koetin kasata ajatuksia muutostamme, että saisin kirjoiteltua jotain fiksua tähän. No, hankala tehtävä. Sain kuitenkin sillon napattua kuvan niistä lahjoitusvaatekasseista (yksi pussillinen kenkiäkin), jotka eivät sit päätyneet FIDA:an, koska se avautui vasta tuntia myöhemmin kuin mitä olin kaupungissa. Sen sijaan vein ne Punaisen Ristin kontteihin, koska ite kirppis ei sielläkään ollut vielä auki, mutta siis keräyskontit kyllä oven vieressä! Vaikka vaatteet eivät olleetkaan muovipusseissa, laitoin ne silti. Antakaa anteeksi! (en oikeasti tiennyt tätä sääntöä ennen kuin luin lootan kyljestä!) Kaikki vaatteet olivat kyllä puhaita ja tietääkseni ehjiä.

Tässäpä tätä kasaa 23.6.09:

1247677504_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Paperikasseja oli siis 5, joista yksi sellainen IKEA:n valtava kassi sekä LIDL:n melkein yhtä iso. 3 muuta olivat tavallisia Prisma/CM-kokoluokkaa. Huojentava kevennys muuttokuormaan ! Lisääkin olisi lähtenyt, muttei enää aika oikein antanut periksi kuljetella/valkkailla, joten koetan täällä kirppistellä ja sit vien loput eteenpäin.

Viikolla ennen muuttolauantaita sain pari päivää pakkailla ihan itsekseni melkein koko päivän, kun äitini kaitsi nuorimmaista. Koirafanistahan ei ole juurikaan "häiriötä", mut toisena päivänä hänkin meni mummoteltavaksi, joten rauha oli rikkumaton.

Tässä tyhjiä muuttolaatikoita 24.6.:

1247677672_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja tässä pakattuja banaanilaatikoita (ym.) 25.6.:

1247677591_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mies saapui torstaina illalla ihmettelemään kaaosta. Perjantai pakattiin täysipäiväisesti, mie taisin luovuttaa kasin jälkeen, kun olin vain täydellisesti jo uupunut.

Lauantaina mentiin talolle (me yövyimme jo vanhempieni luona) yhdeksän maissa ja pakkaaminen jatkui hiki päässä. Muuttoauto saapui kolmen jälkeen ja ekat muuttoapulaiset jo ennen sitä. Lämmin kiitos heille kaikille! Muutto ei olisi onnistunut niin hyvin ilman heitä! Osa paketoi muoviin patjoja, osa pussitti takkeja, joku irrotti lamput ja pyykkikoneen, toiset kantoivat koko aika laatikoita autoon. Ja olihan niitä. En edes laskenut paljon.

Kamera oli koko aika tuolla, mutta YHTÄÄN kuvaa en ottanut. Joka tapauksessa auto pääsi lähtemään parin tunnin kuluttua tulostaan. Me jäätiin vielä pakkailemaan sellaisia, mitä jäi vanhempieni luo ja oli menossa kierrätykseen (kuten hajoamisen merkkejä osoittanut TV:mme ja vanha mutta toimiva stereosysteemi). Mies purki kirjahyllyt, nekin menivät säilöön tulevaa opiskelijaa (siskonpoika) varten.

Sunnuntaina varhain Mies lähti ajelemaan kohti Etelä-Suomea ja mie menin vanhaan kotiin siivoamaan. Heti ekana huomasin pylväisiin Mieheltä unohtuneet amppelikoukut. Onneksi vuokraisäntä tuli vaihtamaan jääkaappia ja pakastinta, joten sain ne mukaani. Siivoamiseen meni muuten about koko päivä, mutten olekaan kovin usein pessyt 120 m^2 lattiasta katonrajaan (kattoa en nyt pessyt)! Ja olin muuten väsynyt sen jälkeen..

Maanantaina hyppäsin lapsieni ja äitini kanssa junaan ja puksuttelimme Helsinkiin. Mies oli meitä siellä vastassa, vielä oli ajomatka uuteen kotiin edessä. Näin sen ensi kertaa! Kello oli jo yli yhdeksän ja olin tosi väsynyt... asunto oli täynnä muuttolaatikoita, mutta silti se tuntui jo kodilta.

Pitää osoittaa kiitoksen sana muuttoapulaisille täälläkin päässä, jotka sunnuntaina puolilta päivin auttoivat tyhjentämään auton, kasaamaan sängyn ja jopa laittelivat astioita paikoilleen!

Täällä sitä nyt elellään yhä muuttolaatikoiden keskellä, vaikka valtavasti ollaankin tyhjennetty (mm. ne 30 muovista vuokralaatikkoa). Meillä ei edelleenkään ole televisiota eikä myöskään tv-tasoa, jota ollaan kyllä etsitty useammastakin paikasta. Ollaan kai liian kranttuja. Kirjahylly saatiin viimein ostetuksi ja se täyttyi viimeistä hyllyä myöten ja yhä on laatikoissa kirjoja vaikka kuinka. Oh... Kuinka näin on käynyt?!

Kyllä tämä tästä..! Asunnon ehkä paras puoli on tässä:

1247745482_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Keittiön kokoinen parveke!