Mummini (äidinäiti) oli 'noitasukua'. Hän aavisti tulevat puhelut, vierailut ja jopa kirjeet. Erään kerran hän kuuli etukäteen, miten juna ja auto kolaroivat läheisessä vartioimattomassa tasoristeyksessä (nyt junaradan yli vie silta). Hän myös näki unissaan kadonneiden tavaroiden paikkoja. Osa tästä on periytynyt äidilleni ja osa edelleen minulle.

Muistan eräänkin kerran, kun olin kylässä mummin luona ja hän lähti kävelemään puhelinta kohti. Ihmettelin asiaa, mutta en pitkään, sillä kohta puhelin alkoi soida. Mummille oli helpompi lähteä hyvissä ajoin matkaan, ei tarvinnut soittajan kauan odottaa, että luuriin vastattiin.