(Otsikko kopioitu synttärikutsusta, jätetty vain pois sijamuotomuokkaus)

MUOKS: KUVIA lisätty!

Tässä siis seuraa tarkempi selvitys mitä tehtiin ja miksi...

Koirafani sai siis kutsun tälle illalle sijoittuviin juhliin. Asumietinnät aloitettiin jo hyvissä ajoin, kun tuleva sankaritar kyseli, onko tyttärelläni mitään pelottavaa asua, että hänet voisi kutsua myös juhliin. Totesin vain rennosti ompelevani sellaisen, jos dinosaurusasu ei kelpaa. (Ei kelvannut).

Ensimmäinen idea oli noita -ei käy hylkäys tuli melkein samoin tein. Neiti keksi haluavansa olla vampyyri, no okei totesin ja kävin jopa katsomassa loimusamettia kangaskaupasta. Onneksi en ostanut, sillä ajatus vaihtui vielä kerran. Pysyväksi osoittautunut toive olikin sitten muumio! Ohoo, olipas helppo nakki ja mites se sitten toteutetaan..?

Jossain vaiheessa keksi(mme), että ihan vain valkoisia vaatteita ja ideaalisidettä käärittynä päälle ajanee asian. Ommella surautin tällä viikolla kypärämyssyn valkoisesta joustoforeesta ja resorista sekä (tulevat) yökkärihousut valkoisesta ohuenohuesta trikoosta.

Projekti koki kaikenlaista takapakkia ja vastoinkäymistä, kun lapsikaan ei ymmärtänyt aina, mitä ajoin takaa ja mikään ei kelvannut. *huokaus*.

Tänään sitten myssyyn piirreltiin verijälkiä kangastussilla (jätettiin silitys, että väri mahdollisesti lähtee pesuissa). Kasvoihin piirtelin huultenrajauskynällä naarmuja ja haavoja ja ruskealla luomivärillä tummennettiin silmänalusia. Lapsi lähtee onnellisena juhliin ja äiti on onnellinen, kun toinen on.

MUTTA tajuan tunnin kuluttua, etten ottanut yhtään kuvaa Koirafanista laitettuna! VOI HYVÄNEN AIKA MIKÄ HAJAMIELISYYSKOHTAUS! SIETÄISIN MENNÄ NURKKAAN HÄPEÄMÄÄN JA MENENKIN!

EI MIULLA MUUTA kuin syvä häpeä..!

Ja tässä kuvat, jotka otin Koirafanin kotiuduttua. Kasvomaalaukset olivat ehtineet haalistua, kyläpaikan kissojen vuoksi silmiäkin oli hierottu näköjään (kun tummat silmänaluset eivät olleet oikein tummat enää) ja kääröt rajoissa olivat "pudonneet" runttaan. No, mutta kuvitelkaa, miten hieno tyttö oli lähtiessään!! :)

 

 

Huomatkaa, ettei äityli osaa ottaa kuvaakaan niin, että ne housut näkyisivät kokonaan... Ja koska juhlapaikassa oli niitä kissoja, piti kaikki vaatteet laittaa heti pesuun. Eli (parempia) kuvia sitten joskus jos koskaan...