Olen ihan elossa vielä! En vain ole saanut itsestäni irti päivityksiä tänne blogiin. Opiskelut alkoivat siis elokuussa ja täytyy sanoa, että olipa pyöritystä! Ensimmäiselle jaksolle meno sujui ihan hienosti, minua oltiin vastassa ja pääsin asunnolle. Eka viikkokin hujahti sukkelaan ja heti saimme paljon tehtävää toiselle lähijaksolle. Muutamia tuttuja kasvoja pääsykokeesta muistin ja erään ihmisen kanssa jatkoimmekin siitä, mihin pääsykokeessa jäimme. Muitakin kavereita olen saanut, joten siltä osin opiskelu on alkanut mukavasti. Kolme lähijaksoa on jo takana, ja nyt alkaa helpottaa..

Tosiaan tehtäviä on ollut valtavasti ja lukemista sen myötä. Parityö, ryhmätentti, yksilötentti, kouluympäristö, opettajat, muu henkilökunta jne. alkavat olla tuttuja juttuja. Samassa asunnossa olen saanut yöpyä joka kerta, joten olen sinne jotain juttujani jättänyt (lähinnä mausteita ja shampoota).

Nyt on hieman pidempi jakso kotosalla ja ehkä hieman vähemmän puuhaa. Olen ollut töissä myös opiskelujen ohella ja täytyy myöntää, että se on ollut rankkaa! Olen pitänyt myös ns. opiskeluviikkoa välillä ja se on tullut aina tarpeeseen. Toisinaan olen tehnyt tehtäviä tai lukenut kirjoja yötä myöten ja on se ottanut koville. Onneksi kotiväki on joustanut ja ymmärtänyt minua...

Tässä muutamia kuvia kouluympäristöstäni.

 

Vasemmalla näkyy aavistus koulun päärakennuksesta. Tuo punakattoinen on palvelukeskusta.

 

Täällä asun lähiviikot. Nämä rivitalot ovat käytännössä ihan koulun pihapiirissä.

 

Ruska alkamassa...

 

Ja sitten kuva ihan vain kauppareissuni varrelta:

 

Erään kadun varrella on hauskoja kelopuita.

 

Toisella koneella on enempi kuvia. Piti hankkia uusia läppärikin, kun se vanha on niin vanha, painava ja ne ohjelmat ovat myös vanhentuneet. Eikä siinä ollut suomenkielistä wordin sanastoa, joten automaattiset tavutus ja tarkistus olivat käytännössä mahdottomia. Piti sitten hankkia nettitikkukin, että pääsen majapaikassa nettiin tarvittaessa. Kalliiksi tulee opiskelu, etenkin kun työt ovat vähentyneet.

Käsitöitä olen tehnyt vähänlaisesti, mutta jotain kuitenkin. Täytynee palata asiaan vanhan koneen kautta, tai ainakin siirtää sieltä ne kuvat blogin valokuvakansioihin.

Syksyn tullen alkoivat kansalaisopiston ryhmätkin ja menin jälleen ompelun työpajaan mukaan. Siellä olen kaventanut tyttärelleni jo keväällä ostetut verkkarit sopiviksi sekä jatkanut samoin keväällä keskeneräiseksi jäänytta työpuseroa. Puikoilla on nyt sukka ystävälle ja lapanen omalle pojalle.  Toivottavasti jaksan palata päivittämään blogiani piakkoin!