Tänään runsaiden ja painavien lumitöiden jälkeen olikin nautinnollista antaa ammattilaisen rusennella niskahartiaseutua ihan urakalla. Meinasin ihan nukahtaa siihen penkkiin, sen esti varmaan vain satunnaiset kivunvihlaisut, kun imakka paikka jostain sormien alle löytyi.  Oli mielenkiintoista huomata, miten erilailla eri hierojat toimivat.  Tarkoitan lähinnä, että jokaisella on oma käsialansa. Tämä paikka oli näkövammaisten ja ennakkoon ajattelin, että varmaan aika hyvää hierontaa sieltä saa.

Ei ihme, että meinasin nukahtaa penkkiin: olen aika väsynyt. Viime yö oli aika rikkonainen; kun viimein olin nukahtanut, alkoivat katolta tulla lumet ryminällä alas ja samalla Koirafani meidän sänkyymme. Tunti tästä Herätyskello heräsi ilmeisesti painajaiseen tai sitten siihen katolta tippuvan lumen ääneen, mutta joka tapauksessa heräsi ja herätti kaikki muutkin. Ja sitten ei Esikoinen saanut heti unta, enkä kyllä minäkään. Mistä se pieni poika repii sen energiansa, sillä hän heräsi taas ajoissa, ennen puolta seitsemää. Pakkohan siinä on nousta, vaikka silmät ristissä.

Itteäni hemmottelin hieronnan päälle ja kävin naapurikaupassa. (iso CM) Ihan vain katsastamassa lankahyllyä, onko mitään. No, ainahan jotain tarvitsee ja matkaan tarttui 7veljestä, Nalle ja alekorista löytö Paola, jota tarvitsen kun teen siitä uudesta sukkakirjasta ne kruunusukat.

 

 

Olihan siellä muutakin, vaikka valkoista nallea ei ollutkaan (muistelen, et miula on valkoista Maijaa). Sitä ja vaaleanpunaista meinaan jossain välissä laittaa pääkallopipoon neidille. Ja varmaan jonnekin muuallekin.

Kevennykseksi loppuun 2 kuvaa Herätyskellosta.

 

 

On se nykynuoriso niin kiireistä että ei ehdi syödäkään luuritta... Silmänisku

(toimitus huomauttaa, että kyseinen puhelin, vaikkakin aito, ei ole verkossa. Se myös otettiin pois ruokailun ajaksi, ensin piti vain nuo kuvat näppäistä!)